Thursday, 19 April 2012

Vapaus valita

The latter part of this Blog post is in Finnish only based on the previous one about subscription models for newspapers and magazines in English. The column appeared in issue 4/2012 of Suomen Lehdistö ('The Finnish Press') published in Finland. 

The same issue of 'Suomen Lehdistö' contains an article about reading experiences on a touch screen based on research by Jussi Ahlroth, Producer of Social and Digital Media at Helsingin Sanomat. He has written a report named  'The Nine Commandments for Newspapers on Tablet Devices' published by Reuters Institute. Excellent reading and I agree with Jussi Ahlroth's point that the reading experience for daily and on-line news is much better on a tablet than on a computer screen, and even better than print as the images and news reports are well reproduced on the high quality screen of an iPad. And with the touch screen you get a certain feeling about the content you're reading and viewing. You can read the article featuring Jussi Ahlroth and my column here in pdf-format in Finnish.

To my mind reading on a tablet is a 'lean-back' media experience just like reading a book or a magazine. This point has also been made by Andrew Rashbass, CEO of The Economist in his keynote about 'Lean-back 2.0'



Perinteinen sanomalehtiyhtiön liiketoimintamalli on jo lähes 180 vuotta vanha, jos ajanlasku alkaa vuodesta 1833. Tuolloin New Yorkissa tuli markkinoille The Sun. Ideana oli myydä painettu lehti lukijoille edullisesti ja kasvattaa levikkiä, jotta lehti olisi ilmoittajille houkutteleva.

KOVIN MONI ASIA ei ole tuosta muuttunut, paitsi että lehden hinta on noussut ja levikit ovat laskussa. Mitäpä jos ajattelumalli muuttuisi? Nykykuluttajalla olisi vapaus valita miten hän haluaa lukea mieluisen lehden sisällön – ihan alustasta riippumatta ja uskollisen tilaajan pitkäaikaista asiakkuutta kunnioittaen. Tässä en ajattele vain digitaalista vaihtoehtoa lehtitilaukselle vaan erilaisia tuotteita samassa kotitaloudessa asuville tai muualla asuville nuorille.

ITSE TERVEHDIN ILOLLA mahdollisuutta tilata lehteni haluamassani paketissa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tilausvaihtoehto antaa vapauden valita vaikka koko viikon lehdet tabletille. Pitkien juttujen nautinnolliseen journalismiin ja rauhallisiin lukuhetkiin sopivat printtiversion sunnuntainumerot ja Kuukausiliite. Juuri minun makuuni. Ja perheenjäsenet voivat nauttia sunnuntain lehdestä painettuna tai opiskelijanuori digilehden helppokäyttöisestä tablettiversiosta.

The Economist puolestaan tukee printtilehteä edullisella hinnoittelulla, mutta kuluttajana valitsen, miten lehden milloinkin luen. Usein luen koko lehden tuoreeltaan tabletista tai yksittäisen jutun älypuhelimesta. Kun printtilehti tulee Suomeen maanantaina on se hieman vanhentunut, mutta pidemmät jutut saattaa silti olla kivempi lukea painetussa muodossa.

MIKSI PITÄYDYMME vanhoissa tilaajamalleissa? Koska perinteisten kustantajien uskomus on että mainostajat pysyvät printtilehdissä vain niin kauan kun levikit ovat riittävän suuria esimerkiksi suhteessa alueelliseen peittoon. Entä jos asiakasuskollisuus koko lehtibrändiä kohtaan onkin se ratkaiseva tekijä tulevaisuuden menestyksen kannalta, ja uskallamme antaa kuluttajalle vallan valita omat tilauskombinaationsa tarpeidensa pohjalta. Näin kenties mediayhtiö voisi jopa myydä enemmän hyvin tuotettuja sisältöjä lukijalle tai taloudelle – ja välittää hyvän fiiliksen valinnan vapaudesta lukijoilleen.

ROHKEASTA KOKEILUNHALUSTA käy esimerkiksi Next Issue Median lanseeraama tablettisovellus. Siinä kuluttaja voi valita yhden tai kaikki palvelupaketin 32 aikakauslehteä noin kymmenen dollarin kuukausihinnalla. Jos mukana ovat viikkolehdet, hinta on 15 dollaria. Tarjolla on laadukkaita aikakauslehtiä ”lue kaikki mitä haluat” -periaatteella. Kokeilu on uusi ja aika näyttää miten se toimii. Kuluttajana ainakin minä reagoin välittömästi positiivisesti – tätä voisi kokeilla!

Miksi suomalaiset mediatalot eivät voisi tehdä samaa, vai estääkö kova kilpailu tässä tapauksessa uuden palvelun mahdollisuuden? Palvelupakettiin voisi kenties myydä uusia mainontaratkaisujakin, hyödyntää kuluttajan sijaintia ja heidän kiinnostuksiaan mediasisältöjen suhteen.

Liian radikaali ajatus? Uskon että aika on pian kypsä entistä paremmille ideoille – medialiiketoiminta kaipaa uusia innovaatioita.