Mobiilipalvelujen kehittämiseen kannattaa panostaa!

This time the blog post is in Finnish for the "Kärkkäiset" blog published by Kärkimedia. The theme of the blog post is about Mobile Services and the Mobile Content Market in Finland. As far as mobile gaming content is concerned Finland is the world-leading country and the home of e.g. Angry Birds by Rovio and Clash of Clans by Supercell.

Digitaalinen ekosysteemi vankistuu myös Suomessa entisestään tablettien ja älypuhelinten penetraation noustessa. Åbo Akademin kuluttajatutkimuksen mukaan älypuhelimia oli jo viime vuodenvaihteessa 56 %:lla suomalaisista ja tabletti oli käytössä n. 20 % kotitalouksista. Nuorten opiskelijoiden keskuudessa vastaava penetraatio on älypuhelinten osalta 86 % ja tabletti on käytössä 27 %:lla vastaajista (Y-sukupolvi, syntyneet 1983 ja 1993 väilillä). Voikin kysyä onko mobiilipalveluita kehitetty riittävästi huomioiden diginatiivien käyttäjien odotukset ja tarpeet? Ja tässä tapauksessa mobiilipalveluilla ei tarkoiteta pelkästään pelejä tai oppimisympäristöjä.

Tuoreen tutkimusraportin mukaan mobiilisisältöjen markkina kasvaa kiihtyvällä vauhdilla tulevina vuosina (lähde: Mobile Content Market in Finland 2012-2016, Kalle Snellman, Idean). Tänä vuonna kasvu on ollut huimaa ja mobiilisisältöjen tuottojen arvioidaan ylittävän 1 miljardi euroa v. 2013, josta toki iso osa on Supercellin tuottamien pelisisältöjen huikean menestyksen ansiota. Viennin osuus miljardin euron kokonaispotista ennustetaan olevan peräti 790 miljoonaa euroa! Tulevan kolmen vuoden aikana mobiilisisältöjen Suomen markkinan arvioidaan kasvavan noin 290 miljoonaan euroon vuonna 2016, josta mobiilimarkkinoinnin osuus on n. 62 M€ ja esim. mobiilien mediapalvelujen osuus n. 75 M€. Tähän jälkimmäiseen lukuun sisältyvät erilaisten tilattavien siältöpalvelujen mobiilikäytön osuus kuten esim. MTV Katsomo, Netflix, Spotify ja muut mediasisällöt. Eri mobiiliapplikaatioiden kautta tulevien tuottojen arvioidaan kasvavan n. 36 miljoonaan euron. Tosiasiassa nämä luvut ovat vain arvioita tulevasta kehityksestä.

Aivan ratkaisevassa roolissa tulevan mobiilisisältöjen ansaintamallien kannalta on palvelukehitys: miten luoda sellaisia mobiilipalveluja, jotka tuottavat kuluttajille ja mainostajille aitoa asiakasarvoa ml. käytettävyys ja sisällön koettu arvo. HS:n ja iltapäivälehtien uusien mobiilialustojen lisäksi on tänä vuonna moni uusi palvelu nähnyt päivänvalon, joiden menestystä voimme toistaiseksi vain arvailla. Talentumin SUMMA-palvelu jäsentää eri tyyppisen bisnesinformaation sisältökoreihin aivan uudella tavalla. Responsiiviseen suunnitteluun pohjautuva palvelu toimii mainiosti eri alustoilla esim. tabletissa ja läppärillä. Eri sisältökorit tarjoavat luontevan pohjan sisältömarkkinoinnin ratkaisuille ajatellen esim. johtamisen, lakiasioiden ja sijjoittamisen palveluja. Long Play on taasen uusi toimija joka on luonut "hitaan ja tutkivan journalismin" singlet ihan uudenlaisena sisältöpalveluna ja panostaa jatkossa Uutisraivaaja-innovaatiokilpailussa saamiaan palkintorahoja jullkaisualustan kehittämiseen. Palvelujen saatavuus on a ja o, toimivan käyttöliittymän lisäksi maksamisen vaivattomuus on ratkaiseva tekijä jotta mobiilipalveluiden sisällöistä voi tulla aidosti kannattavaa liiketoimintaa.

Kiinnostava kysymys on myös miten diginatiivien kuluttajien tarpeet huomioidaan palvelujen kehittämisessä - tullaanko Suomessa näkemään esim. BuzzFeedin kaltaisia palveluita, jotka painottuvat nuoremmille ikäluokille ml. sponsoroidut sisällöt. Uusi tulokas mediamarkkinassa USA:ssa on myös uutisvideoihin panostava NowThis News, jonka klipit ovat lyhimmillään 15s pikakattauksia uutistapahtumista Instagram-streamissä.

Henkilökohtaisesti uskon relevantin markkinointiviestin toimivan jatkossakin, niin printtimainonnan sanomalehdessä varttuneemmalle väelle, kuin aikaan ja kontekstiin räätälöidyn markkinointiviestin. Kun olemme liikkeellä on lähin palvelutuottaja tai kauppakeskus kädessämme. Uusiin mobiilimarkkinoinnin ratkaisuihin kannattaa sekä mainostajan että verkkokauppiaan panostaa pohjautuen aitoon asiakasymmärrykseen. Palvelukehityksen suhteen kannattaa panostaa asiakkaiden kuulemiseen ja kuluttajakäyttäytymisen draivereiden havainnointiin.